keskiviikko, 29. joulukuuta 2010

Ikimuistoinen joulu :-(

 On taas tätä perhettä kuormitettu loppuelämäksi. Joulun seutuna vietettiin Hennin kanssa sairaalassa monta yötä, nyt sitten harjoitellaan elämistä diabetes -lapsen kanssa. Lukuisia insuliineja ja verensokerin mittauksia päivässä, öisinkin herätään mittaamaan ja joskus Hennin täytyy herätä syömäänkin. Tiedän ja toivon että tämä tästä tasapainottuu mutta nyt on aika..helvetin hektistä tämä meno. 
Joka tapauksessa joulu oli lapsilla kiva, Hennikin pääsi aattona kotilomalle. Joulupukki kävi kuistilla asti, lienee pelästynyt koiria ;-) Jätti kuitenkin monta säkillistä lahjoja. Kuvat kertonee että joulun seutu oli sitä kituuttavaa odottamista.
Eläimetkin ovat joutuneet nököttämään kotona vailla lenkkeilyä koska Jussi ja minä olemme vuorotellen olleet sairaalassa ja toinen sitten pyörittänyt kotirumbaa yrittäen samalla tehdä lapsille joulua järkyttyneessä mielentilassa...

Pilvi yrittää olla Ansu leikissä mukana..

ei vaan ota onnistuakseen.

Joulukuusi on 2-vuotiaalle jotakin käsittämätöntä :-)

Vilukissat nukkuvat talviunta

Tallitontun Gilda ja tonttu


Ullan eka joulun vietto ;-)

Voihan tylsyys..




Jouluruokaakin odoteltiin innokkaana koska pukin tiedettiin tulevan sen jälkeen. Onneksi tuli aikaisemmin tänä vuonna kun piti illalla kiirehtiä osastolle takaisin. Sairaalassa odotti Henniä vielä pari pakettia, oli partanaama käynyt sielläkin ;-)

Alpo yrittää sammutella jäälyhtyä.

Ulla oli ihan varma että taloon on tullut hänen kilpailija, söpö pieni koira :-D

3 kommenttia:

Kaisa & Karvakolmiot kirjoitti...

Voi sentään. Hennille tsemppejä ja teille jaksamisia. Lahjoitan täältä suunnalta energiaa, voimia ja sympatia viboja Haminan suuntaan. Te tarvitsette niitä enemmän.

Jaksamisia teille kaikille, varmasti ollut väsyttävää ja pelottavaa.

Sarianna kirjoitti...

Voihan harmitus! Toivotaan, että tilanne tuntuu helpommalta kun alkukaaos hellittää ja tilanne tasaantuu. Paljon se vaatii muutosta ja totuttelua, mutta kaipa se niin on, että kaikkeen tottuu kun on pakko. Tsemppiä!!

creme Wanilla kirjoitti...

Voi huokaus kun teillä on tunnelmallisen näköistä jouluna!

Ompa inhottavaa, että on alkanut nyt tollainen piikitysrumpa. Voi pientä! Meillä kanssa kolmivuotias ravaa yhtätehden sairaalassa jne. Inhottava tauti ja kun pirulainen on vielä koko elämän eikä pois lähde. :(